Ihmisellä masennus edustaa pysyväluonteisia tuntemuksia ja seurauksia eli vaivoja. Pahassa olossa myös fyysiset tuntemukset korostuvat toisin kuin myönteisten tunnekokemusten aikana. Onnellisena keho kuin katoaa taustalle, mutta masentuneena se muistuttaa itsestään ja antaa monenlaisia häiritseviä merkkejä. Lomalaisen unen rippeet silmistä räväytti Keski-Uusimaa -lehden kesäinen juttu, joka heinäkuussa 2015 uutisoi masennuksen olevan ikäihmisten yleisin mielenterveysongelma. Vuonna 2013 joka kahdeksas 65-vuotias järvenpääläinen (12,7 %) ja keravalainen (11,8 %) käytti masennuslääkkeitä. Koko Suomessa masennuslääkkeitä on määrätty peräti 11,5 prosentille ikäihmisistä.
Työikäisistä eli 25–64 -vuotiaista Keski-Uusimaalaisista lähes joka kymmenelle on muuten heillekin määrätty masennuslääkkeitä. Järvenpääläisistä työikäisistä 9,8, Tuusulalaisista 9,1 ja Keravalaisista 11,3 prosenttia hoitaa mieltään mielialalääkkeillä. Koko maata koskeva työikäisten luku on muuten 9,6 %.
Miksi kuntosalilla tehtävä voimaharjoittelu olisi toivottavaa sekä erittäin sopivaa työikäisille ja sitä varttuneemmillekin? Fyysisen toimintakyvyn kannalta tarkastellen esimerkiksi monet jokapäiväiset toiminnot kuten nouseminen, kävely ja tavaroiden nostelu edellyttävät lihasvoimaa. Lihasvoimaharjoittelu ylläpitää tai jopa lisää luun lujuutta molemmilla sukupuolilla. Kun nuorilla aikuisilla esimerkiksi portaiden tai tuolilta nousu vaatii noin 40–50 % mitatusta reisilihasvoimamaksimista, on se iäkkäimmillä vastaavasti jopa 80 % maksimista. Jo muutaman kuukauden pituinen säännöllinen lihasvoimaharjoittelu lisää iäkkäillä miehillä ja naisilla lihasvoimaa 10–30 %. Lihasvoimaharjoittelu on vanhenemiseen liittyvän lihaskadon (sarkopenia) tärkein ehkäisy- ja hoitomuoto.
Tiedämme, että salilla suoritettava lihasvoimaharjoittelu lisää terveyttä ja sitä voikin pitää tehokkaimpana vartaloa muokkaavana liikuntamuotona. Lihasvoimaharjoittelu vahvistaa merkittävästi lihaksia ja luustoa, vähentää kehon rasvakudoksen määrää sekä kaiken tämän hyvän lisäksi lihasvoimaharjoittelu on varsinaista terveysliikuntaa. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota lihasvoimaharjoittelun tärkeyteen myös painonhallinnassa.
Aika vahvoja perusteluja kuntosaliharjoittelulle? Ja nämä tähänastiset siis vasta fyysisen toimintakyvyn osalta tarkastellen.
Esimerkiksi psyykkisen hyvinvoinnin määrittäminen tarkasti ja yksiselitteisesti on vaativa tehtävä, sillä kyse on hyvin laajasta ilmiöstä. Arjessa käyttämämme sanat avaavat varsin hyvin sitä, mitä psyykkinen hyvinvointi tarkoittaa. Sanoessamme, että joku henkilö voi hyvin, oletamme, että hän arvostaa itseään, suhtautuu muihin myönteisesti ja on enimmäkseen hyvällä tuulella. Hän on sovussa itsensä ja ympäristönsä kanssa.
Liikunnan positiivinen mielialavaikutus on todettu useissa eri tutkimuksissa. Esimerkiksi puolen tunnin liikunta lisää mielihyvän kokemusta 5-10 prosentilla ja voi kestää pari tuntia – joidenkin tutkimusten mukaan pidempäänkin. Mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys on, voidaanko toistuvilla liikunta-annoksilla vaikuttaa myönteisesti ja pitkäkestoisesti mielialaan. Monet meta-analyysit ovat osoittaneet tuon todeksi.
Endorfiinit ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön itse tuottamia välittäjäaineita, jotka saavat aikaan mielihyvän tunnetta ja vähentävät kipuja. Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana, mutta niitä vapautuu myös esimerkiksi liikunnan ja nauramisen yhteydessä.
Etenkin pitkäkestoiseen liikuntaan on liitetty käsite "endorfiinihumala", joka tarkoittaa liikunnan yhteydessä kohoavien endorfiinitasojen aiheuttamaa hyvänolontunnetta. Endorfiinihumalan termi muuten kehitettiin jo 1970-luvulla, kun havaittiin, että liikunta lisää veren endorfiinitasoja. Vuonna 2008 kyettiin jo tutkitustikin osoittamaan mittausten avulla, että liikunta nostaa myös aivojen endorfiinipitoisuutta.
Eppu Normaalikin sen taisi jo legendaarisessa ’Kuntosalikärpänen’ -kappaleessaan esittää?: ”Tahdon olla endorfiinihumalassa aina sekä maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina…”
- Matti